Kuvittele itsesi työpaikalle, jossa häly on lähes jatkuvaa, aikataulut tiukkoja ja tauolle ei voi jäädä, vaikka juuri pääset huokaisemaan. Raportti kirjoitettuna esihenkilölle ihan parin lauseen päästä valmis. Mutta joudutkin kellon mukaan siirtymään toiseen tilaan.  Nyt kuvittele, että olet kolmevuotias, jonka hermosto vasta opettelee säätelemään stressiä ja uusia kokemuksia, ärsykkeiden käsittely on vielä rajallista.  Olet saanut juuri valmiiksi puisen junaradan, jonka itse rakensit. Laitat veturia ja junan vaunuja raiteille. ” Nyt siivoamaan!” On lähdettävä ulos! Tervetuloa suurten päiväkotien arkeen! Jos aikuiset uupuvat avokonttoreissa, miksi me kuvittelemme, että pienet lapset voisivat hyvin isoissa jättipäiväkodeissa? Lapsi elää hetkessä. Kun ulkona on hyvä sää…